Tänään käytiin pitkästä aikaa retkeilemässä Käskyvuorella. Mikä lie kun ajoin harhaan Kihniölle päin mennessä. Oli toki rekkaa ja lumipyryä ja yleensä se tie on ollut siinä risteyksen kohdalla huonossa kunnossa, mutta kuitenkin jäi se Kihniön kyltti näkemättä ja kierrettiin Virtain tien kautta. Vanhaksi kai tulossa, en tiiä.
Pakkasta kymmenisen astetta ja kova tuuli. Onneksi nuotipaikka oli suojaisa ja siinä oli mukava paistella makkaroita. Kaiken kaikkiaan aika harmaa päivä. Lunta sen verran että maa valkoisena, mutta ei kyllä mistään kinoksista voi vielä puhua.
Näkötornissakin käytiin, mutta tuuli kyllä niin kylmästi ettei siellä kovin kauaa viihtynyt. Koittaa avokäsin kuvia ottaa niin muutaman räpsyn jälkeen sormet niin että ihan kipiää teki.
Hyvät maisemat tuolta on kuten aina, vaihteeksi maailma eri sävyisenä. Kamerassa saisi olla sellainen sormia suojaava systeemi, tai sitten erilaiset hanskat vain. Pleksi jonka taakse piiloutua. Varmaan mukava raahata sellaista mukana.
Tämä tila on jotenkin täydellinen muodoltaan ja mittasuhteiltaan. Joskus kun olisi järviranta ja haluaisi jotain ulkorakennusta tehdä niin tähän sisätilaan sauna ja pesutilat ja tuo vilvoittelualue korkeuseroineen, ai että.
Ihan mukava reissu pitkästä aikaa ja makkarat tuntui maistuvan kaikille. Eiköhän sitä ens kerralla osu tuonnekin jo suorempaan.
Sinne jäi Sutsuki talvisäilöön pojan Uralin viereen. Ei mahdottomia reissuja tullut tehtyä, mutta ihan mukavasti ajelua kuitenkin.
Tämän talven suunnitelmissa on seuraavat huollot.
Öljyt ja suodatin
Jarru- ja kytkinnesteet
Ketjut ja rattaat
Mittariston pleksin vaihto
Bensaletkujen vaihto
Laturin purku ja liitokset
Ilmanputsarin pesu
Kaasareiden neulojen pikkuosien (prikka ja välilevy 1. kaasariin)
Tyhjäkäyntiseosruuvien O-renkaiden asennus niihin joista puuttuu
Lisäpitkä ja sen kytkin sopivaan paikkaan
Sumarit ja kytkin
Kameran, Navigaattorin ja kännykän telineet ja sähköasennukset
Tietysti laukun sisälläkin olisi hyvä ladata ainakin jotain akkua ja joskus olen kaivannut valoja niihin.
Katteiden paikkailua ja maalaamista
Siinä voi äkkiä talvi käydä lyhyeksi tuollaisen korjauslistan kanssa. Toivotaan että edes osan ehtisi tehdä.
Vaikka rautaperseajo tuntui turhalta, jäi siitä mukavimmat muistot kuitenkin. Ensi kesälle on suunnitelmissa jo uusi ajo, Toivottavasti on lyhyt talvi ja pitkä kevät. Noin viiden kuukauden päästä pääsee taas tien päälle.
Nyt vain pyörä pois liikennekäytöstä ja kohti uusia reissuja.
Kanuunakalliolta tullessa hoksattiin että Susivuoren luolallekaan ei ole matkaa paljon minkään vertaa. Viimeksi kävin tuolla mopedilla kesällä, ihan vain siksi kun en aiemmin ollut tuolla käynyt. Silloin en käynyt kuin luolan katsomassa, mutta olihan tuolla mukava kierros käppäilläkin. Silloin helteessä ajokamppeissa ei oikein kiinnostanut lähteä ympäristöä tutkimaan sen enempää. Parkkipaikalta reilu 400 metriä nousua luolalle.
Tämä oli vissiin ajoitettu yli 100000 vuotta vanhaksi asuinpaikaksi. Onhan tuo varmasti sellainen paikka, että mielummin tuolla tappaa aikaansa kuin räntäsateessa lumpeenlehti kalsareissa jossain muualla.
Tuolla oli valot, jotka saa päälle nappia painamalla. Mukava että on jätetty mahdollisuus nähdä luolan perälle asti. Nuo kiskot ja kärryt on argeologien peruja, maa-aines helpompi kuskata pihalle vaunulla kuin jollain säkillä tms.
Jännä ettei tuolla sen enempää väkeä käy, alle kymmenen nimeä oli minun jälkeen tullut vieraskirjaan kuukaudessa.
Luolan vierestä lähti polku jonka vieressä oli tolppa jossa oli näkötornin kuva ja reilu 300m. Lähdettiin seuraamaan polkua. Tolppia oli laitettu ihan riittävän tiheästi, pari kolme seuraavaa oli näkyvissä kokoajan.
Polun päässä oli tukevan oloinen näkötorni. Vaikka tuuli todella kovaa, ei torni osoittanut minkäänlaisia huojumisen merkkejä. Portaat oli sopivat kiivetä ja ylhäällä oli hienosti tilaa.
Ihan hyvät maisemat, vaikkakin tuulivoimaloita täynnä. Kymmeniä eri suunnissa, mutta kai tämä rannikko on tuulivoimalalle suotuisaa seutua. Saattaa horisontissa näkyä, mutta paljon niitä oli.
Tultiin alas ja käytiin katsomassa vielä kivipeltoa jonne oli viitta ennen Susivuoren luolaa. Saman tyyppisen kivipellon olen nähnyt aiemminkin, mutta se oli Lauhavuoressa. Tuo oli hieman pienempi siitä.
Poitsulle tuossa oli mukavasti tongittavaa. Ei se itse tuota monttua kaivanut, eikä kivipinoja kasailtu. Päivä meni äkkiä tuolla reissulla ja mukava päivä. Jäbällekin uni maistui kun oltiin koko päivä pihalla.
Tänään lähdettiin käymään Kristiinankaupungissa kanuunakalliolla. Teija siitä oli jostain kuullut, mulla ei ollut hajuakaan. Tuuli tosiaan todella kovaa, mutta muuten oli aurinkoinen päivä. Kauhajoen ja Teuvan kautta ja ennen Kaskista Kristiinan kaupunkia kohti. Googlemaps näytti tietä ja mentiin voimalaitosalueen portin taakse, sitten sellaista hiekkatietä jossa oli asiaton oleskelu kielletty, mutta päästiin kuitenkin Kanuunakalliolle.
Hyvät pitkospuut oli tehty, vaikka maasto oli sen verran hyvä ettei siinä kyllä pitkoksia kaivannut. Oli sellainen ihan mukava keli tuolla käydä, kun oli sen verran kova aallokko tuulen vuoksi, mutta muuten ihan aurinkoinen päivä.
Löydettiin rannalta sellainen kahden kiven väliin laitettu puun runko jonka päällä oli hyvä istua ja syödä eväitä. Melkein jalat kastuivat isoimmista aalloista, muttei kuitenkaan.
Kokeilin eri valotusaikoja ja sitä miten veden liikkeen saisi vangittua. En silti tykkää kun vesi menee sellaiseksi puuroksi, mutta alla lienee sellainen mielestäni sopiva kompromissi. Hieman näkyy veden liikettä, muttei mitään puolen metrin kaaria joka pisaralle.
Ihan mukava paikka, varsinkin tällaisena päivänä. Pitää joskus käydä kun on tyyni ilta, varmasti ihan eri tunnelma tuolla silloin.
Kuten akku täynnä jutusta kävi selväksi, Suzukin lataus on reippaan puoleinen. Ehkä siinä paremmin toimisi vanhan mallinen lyijyakku, joka pääsisi tuulettumaan putken avulla. Ei se ainakaan pullistelisi niin kuin tuo umpinainen.
Sellainen kävi mielessä, että josko lataussäätimen liitokset olisi ottaneet hapettumaa sen takia koska pyörä on ollut pihalla talvisin. Eihän se kylmä ja kostea hyvää tee sähkölaitteille.
Latausta oli ainakin riittävästi. Ei vielä niin että kaikki lamput poksahtelisi, mutta ainakin akulle liikaa. Jännitteen säädinkin tuntui toimivan, koska aika tasaisesti se pysyi tuossa reilussa 15 voltissa tyhjäkäynnillä. Hapettunut liitos säätimelle saisi sen luulemaan jännitteen olevan alempana kuin oikeasti onkaan. Pikkaisen purkuhommia ja siihen pääsi käsiksi.
Vähän tuollaista ruosteen sekaista töhkää siinä oli ja hieman hapettumaa. Eiköhän siinä joku voltin kymmenys katoa välille. Ne tuli putsailtua, diodin liittimet ja johtosarjan liittimet. Kontaktin puhdistus-spraytä kehiin, hieman nitkuttelua ja kokeilua.
Hieman parani jo, mutta lieko silti liian korkea. Ehkä avaan laturin vielä talven mittaan. Sielläkin voi kadota jokunen voltin kymmenys säätimelle menevää jännitettä jos on hapettuneita liitoksia. Oli se tuossa kesällä pahimmillaan 15,5 volttia, että siihen nähden jo aika hyvä.
Ensimmäisten 9500km perusteella olen jäänyt kaipaamaan paria asiaa tuossa sähköpyörässä. Vähän isompaa ja vähän pienempää vaihdetta. 30km/h vauhdissa sai vintata jo ihan tosissaan, tuntui ettei penkilllä pysy. Toinen sitten tuolla kun on satanut 10-15 senttiä lunta ja pitäisi päästä eteenpäin tai kun menee polkuilemaan Kiuaskallion maastoon. Ilman avustinta aika toivoton keissi.
Shimanon FC-TY501 42/34/24T kampisarja oli sillä tavalla mainio että tuo 2-ratas on saman kokoinen kuin se alkuperäinen kiekko edessä. Sitten löytyi isompaa ja pienempää pykälää jos sattui tarvitsemaan.
Ostin tuollaisen ketjun katkaisijan ja silläpä tuo vanha napsahti poikki ihan kohtuudella.
Vanhoja kampia on turha koittaa saada irti ilman ulosvetäjää. Tuolla kuitenkin lähti ihan helposti ja pääsin mallailemaan uusia kampia paikalleen. Johtuen vasemmalla olevasta poljinanturista, pienin hammasratas tulee todella lähelle takahaarukkaa. Melkein on tilaa, mutta ei sitten kuitenkaan. Jääpä jälki mistä hiertää.
Pähkäilin että täytyy siinä seinämää olla jonkin verran ja toinen tukeva juttu on tuo takarenkaan edessä oleva hitsattu kaari toisella puolelle. Ei muuta kuin viilalla riittävästi tavaraa pois että mahtuu hammasratas pyörimään.
Aika läheltä tuo vieläkin menee, mutta ilman hinkausta mahtuu pyörimään. Ja juurikin tuon hitsauksen vuoksi uskon sen kestävän kun ei pääse niin joustamaan.
Taakse löysin samanlaisen kiekon kuin vanha. Shimanon MF-TZ500 14-28T. Siinä on vapaaratasmekanismi sisäänrakennettuna. Biltemasta piti hakea sopiva hylsy jolla sai sen irti. Lujassa tuntui olevan, jatkovarrella en saanut siihen tarpeeksi voimaa että olisi irronnut. Rengas jousti sen verran ettei saanut terävästi voimaa. Piti laittaa se hylsy ruuvipenkkiin ja vääntää renkaasta. Tuntui kuin alumiini olisi antanut periksi, mutta ei se sitten sitä ollutkaan. Pientä puunausta ja uusi pakka paikalleen.
Vaihtajiksi eteen ja taakse tuli Shimanon Altukset, ihan perus vaihtajat ja varmaan halvimmat mitä löytyy. Samanlaiset kuin siellä on ollut ennenkin. Eipä se aiemmin pistänyt silmään, mutta onhan nuo hampaat aika lailla jo kuluneet teräviksi. Eka 9500km meni alle kymmenellä rasvauksella ja siirtäjien säätöihin ei tarvinnut koskea kertaakaan. Mulle ihan riittävän laadukkaat.
Vielä kun etuvaihtajalle löysin samanlaisen vaihdevivun kuin se alkuperäinen joka on takavaihteille, ei juuri huomaa että on 7-päivitetty 21-vaihteiseksi.
Ketju piti kasata niittaamalla, mutta onneksi ostin ketjun katkaisimen niin sekin kävi suhteellisen helposti. Voimaa tuntui vaativan, mutta kyllä se tiensä paikalleen löysi. Liitoskohdasta tuli yhtä notkea kuin viereisestäkin.
Pienen lenkin jälkeen totesin eri välityksiä löytyvän jo ihan riittävästi. 1-1 on liiankin hidas ja taas 3-7 on niin raskas että sillä pääsee varmaan satasta jos jaksaa polkea. Kuitenkin löytyy paljon käyttökelpoisia uusia välityssuhteita ainakin nopeampaan alamäkeen. Todennäköisesti kun ensi talvena taas käy ajelemassa polkuja, on 1-kiekon isommat vaihteet hyvinkin käyttökelpoisia.
Youtuben ohjeilla sain vaihteetkin toimimaan aikalailla täydellisesti. Joten mielestäni todella onnistunut päivitys tuli tehtyä.
Ostin jokunen vuosi sitten sähköavusteisen polkupyörän työmatkoja varten. Se on toiminut aika lailla moitteetta, mutta viime talven akun lukitus meni rikki ja pyörä jäi työpäivän ajaksi pihalle reilun 20c pakkaseen. Sepä ei siitä tykännyt ja ilmeisesti yhden tai useamman kennon jännite oli tippunut alle minimin. Litiumiakkuhan ei sellaistaa kestä ja kun se vetää virtaa vain muutaman kennon läpi, iskee lämpösuoja päälle ja akku sammuttaa itse itsensä.
No, onhan tuolla tullut suhailtua jo reilu 9500km ja ilman sen suurempia ongelmia muuten. Pyörään kun luja usko oli, niin kävin Biltemasta kysymässä uuden akun hintaa ja se oli 420€ ja niitä oli Kokkolassa yksi. Aika suolainen hinta minun makuuni ja aloinkin selvittämään mistä kennoja saisi ja mihin hintaan. Millainen se on purkaa ja onko mitään mahdollisuuksia sille tehdä mitään.
Kuori oli hivenen lujassa, mutta antautui viimein. Sivuissa oli suojatarrat jotka poistin että pääsin laskemaan kennojen tarvetta. Tuossa oli siis 40 kennoa, 4 rinnakkain ja 10 sellaista pakettia sarjassa. Neljällä pisteellä ne oli hitsattu kasaan ja siinä mieteinkin että mites sitten seuraavaksi pitäisi toimia.
Hollannissa on firma nimeltä NKON, josta olen aiemminkin tilannut akkuja. Joskus tein Dronen yhdellä 18650 kennolla ja siihen kävi ainoastaan Muratan 3120mAh 30A akku. Muilla akuilla virransaanti ei riittänyt ja Drone sammui kun antoi kaasua. Siinäpä siis oiva vaihtoehto akuksi pyöräänkin. 40 x 3,95€ ja postit päälle. 167€
Sitten tarvin myös hitsaus vehkeen akun kasaamiseen. Juottaahan noita ei voi kun akkukin kuumenee sen verran ja kai se tina sulaisi jos olisi huono kontaksi. Yleensä ne pistehitsataan ja kai siihen on syynsä. Alibabasta löytyi hitsausvehje ja uuden tilaajan etuna sen sai 60% alennuksella. Ei muuta kuin uutta tiliä luomaan ja hitsauslaite tulleineen ja postikuluineen oli karvan alle 40€.
Eli akun korjaus vimosen päälle kennoilla ja työkalut oli yli puolta halvempi kuin uusi akku. Nyt vain odotellaan milloin tulevat.
https://www.that18650calc.dk/#ca110a040414 osoitteesta löytyy akkulaskuri. Hieman kokeilemalla sain tietää että 4,2V jännitteellä 10S4P 36V 378Wh:n akku tarvii 2200mAh kennot. Tuo on se alkuperäinen akku ja siinä on tuo 378Wh. Se on 9Ah. Uudet kennot on 3150mAh ja niillä lukemiksi saadaan 524Wh ja 12,5 Ah. Eli ajomatka kasvaa jonkin verran, ainakin näin teoriassa. Ensin kai lataan ne täyteen kaikki jotta kennojen väliset jännitteet pysyy kohdillaan, tai sitten mittaan vain että jännitteet on samassa. Ehkä lataan ne täyteen tai ehkä en.
Sillä välin kun odottelin akkuja saapuvaksi oli aikaa pistää vanha akku lopunkin atomeiksi. Nikkeli liuskat olivat hitsattu neljällä pisteellä ja lähestyin ongelmaa ratkaisukeskeisesti pihtien kanssa.
Ja kyllähän ne voimaa uskoivat, mutta ei noita oikein voinut uudelleen käyttää, joten tilasin Alibabasta nikkeliliuskoja jotka ehtisivät tulla ennen kuin akut saapuisivat. Ne oli reilun kympin yhteensä, 100kpl toisia ja 20 kpl toisia. Eli nyt on akun hinta jotakuinkin 230€.
Liuskojen nyppimisen jälkeen itse kotelon avaaminen oli helppoa, se oli kasattu kahdeksalla ruuvilla ja sitten kuin poisti BMS:n, sai kotelon nostaa pois tieltä. Muutaman pistokokeen tein ja totesin että muutamista 2200mAh akuista oli jäljellä enää 1200mAh. Jännitteiden puolesta nuo ei olleet edes pahimmat, eli varmasti huonompiakin olisi löytynyt.
Ja tänään se päivä koitti että sain hitsausvehkeen kotiin. noin viikko meni toimitukseen ja vissiin ihan toimiva kampe, en vain vielä viitsinyt sitä aukaista. Odottelen ne akut vielä ennen kuin avaan tuotakaan. Ja justiin katsoin niin samanlaiset kennot kuin alkuperäiset LG:t olisi saanut 86€ hintaan, toki pari vuotta vanhalla päiväyksellä, mutta alle 130€ olisi ollut akkujen hinta hitsausvehkeineen jos ei olisi lähtenyt mopo keulimaan.
Ja sitten viikko siitä kun kennot tulivat Hollantiin, ne oli saatu raahattua tänne Suomen kamaralle. En niitä malttanut alkaa latailemaan vaan vaihdoin vanhojen tilalle.
Rivi kerrallaan niin tulevat ainakin samoin päin kuin vanhat. Asentaessa mittasin jännitteet ja tarkalleen 3,98V oli kaikissa kennoissa. Suottapa niitä sen enempää lataamaan kun olivat niin tarkasti samoissa jo tuossa vaiheessa.
Ja eihän se ikinä mene niinkuin Strömsössä, nikkeliliuskat olivat leveämmät kuin vanhat ja koitin niitä alkaa kaventamaan. Se onnistui hyvinkin saksilla, mutta jotenkin oli helpompaaa leventää noita liuskojen uria sivuleikkureilla. Tuohon meni jonkin aikaa, mutta sitten liuskat sopivat paikalleen jo kohtuudella.
Liuskat olivat hieman väärän malliset, mutta laikkailin niistä haluamani kokoiset palaset ja olikin aika kokeilla hitsausvehjettä käytännössä.
Ensin hitsasin molemmat puolet rinnakkain ja vältyin siltä että viereiset kennot kun koskisi toisiaan esimerkiksi jos liuska vaikka tipahtaisi kädestä.
Sitten hitsasin liuskat kennoryhmien välille. Homman valmistuttua tuli mieleen että toivottavasti se en ole minä joka tuon joutuu joskus purkamaan.
Suojatarra päälle ja sama homma toiselle puolelle.
Hitsausvehje toimi ihan hyvin kun löysi sopivan asetuksen. Toki muutaman kerran sitä latasin välillä, ihan vain sen aikaa että sain leikattua lisää liuskoja kennojen väleihin. Melkein voisi jopa suositella sitä hitsauslaitetta harrastus käyttöön.
Ilman sen suurempaa dramatiikkaa, sain akun hitsattua kasaan ja oli aika laittaa se laturiin. Ekaa pykälää se vilkutti heti aluksi, ja hetken katselin sen latautumista että josko se toinenkin palkki alkaisi vilkkua. Eihän se heti alkanut. Muistaakseni normaalinkin akun lataus kesti sen 5 tuntia joten jätin sen sitten yöksi tuollai. Illalla kokeilin itse laturia, se oli lämmennyt normaalisti ja siitä päättelin että johonkin se virtaa pukkaa koko ajan.
Aamulla palkit olivat vihreä ja kasasin akkupaketin odottamaan sitä päivää että saisin pyörän vaihteet taas toimimaan päivityksen jälkeen. mutta siitä toinen juttu.
Siinäpä se pullistelee voimiensa tunnossa. Seuraavaksi pitää laittaa se pyörä muuten kuntoon. Tai siis kunnossahan se on mutta tarkoitus on tehdä 7-vaihteisesta 21-vaihteinen. Siitä seuraavassa pyörään liittyvässä jutussa.
Kesäloman viimeisiä päiviä viedään ja päätetiin lähteä katsomaan Kauhanevan kansallispuistoa kun en ole siellä ennen käynyt. Sinne kai pääseen nevan kummastakin päästä, tällä kertaa menimme Karvian puoleisesta.
Hyvät pitkospuut oli koko kierroksen, Toiselle laitaa oli tehty myös esteetön reitti jonne olisi päässyt myös pyörätuolilla. Tänään sää oli pilvinen, värit on aivan erilaiset ja onhan siinä kastumisen jännitys momenttia myös.
Pitkospuita sai kävellä jonkin matkaa kunnes tultiin kierrettävän lammen rantaan.
En tiedä saisiko tuolta kalaa, ei siellä ainakaan mikään hyppinyt. Nyt ei ollut itikoita lainkaan, miten sitten aurinkoisella, olisiko paarmoja tms.
Samanlaiset pitkospuut jatkuivat koko lammen ympäri. Helppo oli kävellä.
Kauhajoen puoleisessa päässä paistettiin makkarat tulipaikalla. Hyvä saha ja kirves oli moottorisahalla aloiteltuja puita.
Tulipaikan vieressä oli näkötorni jonne meni tukevat portaat. Juniorikin saatiin ylös kantamalla kun alkoi kai käppäily jo hieman tuntumaan jaloissa ja iltapäivä oli sen verran pitkällä että väsytti muutenkin.
Näkötornista näkyi sadealue joka meni jo aika läheltä.
Tuostaha voisi joku kerta kokeilla heittää virvelillä, nyt ei sellaisia ollut mukana.
Ja lopulta, melkein autolla, sade saavutti meidät. Kastuttiin ihan kohtuudella, mutta oli silti ihan mukavaa. Metsässä kävellessä ei sadekaan niin haitannut, koska puut suojasi aika paljon.
Mukava tuollakin oli käydä, jotenkin erilainen paikka kuin missä yleensä on tullut käytyä. Joku voisi sanoa että suotahan tuo on ja niinhän se onkin. Värimaailma oli aivan omaa luokkaansa tuolla sopivasti auringon paistaessa. Pitänee käydä toistekin.
Kesäloman toisen viikon maanantai. Aamusta päivä parhain ja keli mitä mainioin. Läksin liikenteeseen ennen kahdeksaa. Hiukkasen on jo syksyn tuntua, ei ole kuin 15 astetta lämmintä ja yöt jo pimeitä. Jotenkin kyllä tykkään syksyistä ja keväistä myös. Nytkin tuuli viileästi, mutta lehdet ei oo vielä kellastuneet, sen kuitenkin tuntee ettei siihenkään kauaa mene.
Tuota kirkaslammen tulipaikkaa oli paranneltu viime kerrasta. Uusi tulentekopaikka, WC-rakennus ja parkkipaikka.
Sen verran lähtiessä tarkistelin, että kalastaminen on seitsemisessä sallittu. Virvelöidäkin saa kunhan on kalastonhoitomaksu maksettuna. Siispä virveli mukaan ja tuosta kirkaslammen rannalta heittelemään. Ennen rannassa oli sellainen laituri ja ajattelin että siinä olisi syvempääkin, mutta kyllä aika helposti sai tuonne uistimen pohjaan.
Eikä siinä kauhean kauaa sitten mennyt kun jostain syystä sain siiman niin solmuun että oli pakko lopettaa koko virvelöinti. Kertaakaan ei ollut sen tuntuista että olisi kala napannut kiinni. Eikä kyllä missään päin polskahdellutkaan. Siispä eväsleivät esiin ja istahdin hetkeksi nuotiopaikan penkeille.
Nuotiopaikka oli minulle uusi. Ennen siinä oli sellainen hirsirakennuksen puoliska, jossa tulistelupaikka ja muutama isompi pöytäryhmä. Joskus Jakistakin täällä käytiin kun metsäkonetta opettelin ajamaan. Silloin taisi ollakin teemana luonnosta nauttiminen ja se että joskus pitää vain ottaa omaa aikaa ja mennä luontoon nollaamaan.
Tarkoitus oli käydä Haukilammella vielä reippailemassa, mutta en sitten löytänyt sitä polkua tien toiselta puolelta. Kännykän kartasta se löytyi, mutta esimerkiksi tuossa seinän kartasta se polku puuttui. Pitää varmaan joku kerta käydä siellä sen Koveron kautta.
Kyllä seuraavaan paikkaan pitää ottaa tulivehkeet mukaan, olisi sitä tultakin ollut kiva tuijotella. Mutta ihan hienot puitteet on kyllä ja näin arkipäivänä todella hiljaista.
Eipä ole ennen käynyt näinkään. Mopedin akku paisui niin isoksi kuin se akkukotelossa mahtui paisumaan. Varmaan se rautaperse teki tehtävänsä, jos tuo lataa liikaa. Tuli paahdettua sen 20 tuntia isolla virralla sähköä siihen.
Muu perhe on reissussa ja ajattelin käydä heittämässä pienen lenkin, tai no tuli siinä vissiin joku 250km. Parkanoon, Kuruun, Virroille ja Alavuden kautta kotia.
Seitsemisessä tuli käytyä ajamassa pikaiseltaan sen tie päästä päähän, mutta muuten jatkoin suoraa Virroille. Virroilla haisi ihan saakelin pahalle kun kävin Kitusen kievarissa tankilla. Melkein tiesin mistä se johtuu kun haisi sellaiselle mädälle kananmunalle.
Lähti kuitenkin hienosti käyntiin ja ajattelin tosiaan ajaa sen Alavuden kautta kotiin. Eikä siinä mitään hienosti se pelitti, vaan kotia päästyäni kun katsoin penkin alle, oli akku tosiaan paisunut aikalailla ja savu tai hyöry puski penkin alta.
Ei siinä auttanut muu kuin ruuvarien kanssa koittaa kammeta se pois paikaltansa. Sen verran oli lämmennyt ettei kädellä kärsinyt koskea. Ajohanskassa on sen verran toppausta että sillä sain sen maahan.
