Kesäloman toisen viikon maanantai. Aamusta päivä parhain ja keli mitä mainioin. Läksin liikenteeseen ennen kahdeksaa. Hiukkasen on jo syksyn tuntua, ei ole kuin 15 astetta lämmintä ja yöt jo pimeitä. Jotenkin kyllä tykkään syksyistä ja keväistä myös. Nytkin tuuli viileästi, mutta lehdet ei oo vielä kellastuneet, sen kuitenkin tuntee ettei siihenkään kauaa mene.
Tuota kirkaslammen tulipaikkaa oli paranneltu viime kerrasta. Uusi tulentekopaikka, WC-rakennus ja parkkipaikka.
Sen verran lähtiessä tarkistelin, että kalastaminen on seitsemisessä sallittu. Virvelöidäkin saa kunhan on kalastonhoitomaksu maksettuna. Siispä virveli mukaan ja tuosta kirkaslammen rannalta heittelemään. Ennen rannassa oli sellainen laituri ja ajattelin että siinä olisi syvempääkin, mutta kyllä aika helposti sai tuonne uistimen pohjaan.
Eikä siinä kauhean kauaa sitten mennyt kun jostain syystä sain siiman niin solmuun että oli pakko lopettaa koko virvelöinti. Kertaakaan ei ollut sen tuntuista että olisi kala napannut kiinni. Eikä kyllä missään päin polskahdellutkaan. Siispä eväsleivät esiin ja istahdin hetkeksi nuotiopaikan penkeille.
Nuotiopaikka oli minulle uusi. Ennen siinä oli sellainen hirsirakennuksen puoliska, jossa tulistelupaikka ja muutama isompi pöytäryhmä. Joskus Jakistakin täällä käytiin kun metsäkonetta opettelin ajamaan. Silloin taisi ollakin teemana luonnosta nauttiminen ja se että joskus pitää vain ottaa omaa aikaa ja mennä luontoon nollaamaan.
Tarkoitus oli käydä Haukilammella vielä reippailemassa, mutta en sitten löytänyt sitä polkua tien toiselta puolelta. Kännykän kartasta se löytyi, mutta esimerkiksi tuossa seinän kartasta se polku puuttui. Pitää varmaan joku kerta käydä siellä sen Koveron kautta.
Kyllä seuraavaan paikkaan pitää ottaa tulivehkeet mukaan, olisi sitä tultakin ollut kiva tuijotella. Mutta ihan hienot puitteet on kyllä ja näin arkipäivänä todella hiljaista.
