{"id":333,"date":"2025-04-29T21:48:25","date_gmt":"2025-04-29T19:48:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mustasaari.com\/?p=333"},"modified":"2025-04-29T21:48:25","modified_gmt":"2025-04-29T19:48:25","slug":"suzuki-gsx-1100f-ajotietokone-osa-1-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/2025\/04\/29\/suzuki-gsx-1100f-ajotietokone-osa-1-3\/","title":{"rendered":"Suzuki GSX-1100F ajotietokone OSA 1\/3"},"content":{"rendered":"\n

Alun perin mittaristossa on kello ja se ajaa asiansa varsin hyvin. Joskus olen kuitenkin ajatellut mit\u00e4 muuta siin\u00e4 voisi olla. Niinp\u00e4 olen suunnitellut uuden kellon seuraavilla ominaisuuksilla: Kello, l\u00e4mp\u00f6mittari, ajettua aika, j\u00e4nnite, moottorinl\u00e4mp\u00f6tila ja seossuhde.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n 2×16 merkkist\u00e4 LCD n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koska sain sellaisen joskus asennettua kellon tilalle. N\u00e4yt\u00f6n pari ensimm\u00e4ist\u00e4 ja viimeist\u00e4 merkki\u00e4 j\u00e4\u00e4 piiloon, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6 on 2×12 merkkinen. Siin\u00e4 on kuitenkin kylliksi tilaa halutuille ominaisuuksille.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin joku kysyy ett\u00e4 miten s\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia teet, niin laitetaas nyt juurta jaksain suunnittelu prosessista valmiiseen tuotteeseen. Sivutaan nyt samalla tuota Arduino Uno kehitysalustaa ja mist\u00e4 se koostuu. Sit\u00e4 ei sellaisenaan viitsi laitta kokonsa vuoksi tuonne, joten k\u00e4yd\u00e4\u00e4n my\u00f6s l\u00e4pi miten tuollaisen pelk\u00e4n piirin saa toimimaan, eli mit\u00e4 se tarviii ymp\u00e4rilleen toimiakseen. Mahtaa aika j\u00e4rk\u00e4le tulla t\u00e4st\u00e4 artikkelista.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdet\u00e4\u00e4s lohkomaan t\u00e4m\u00e4 pala kerrallaan, ett\u00e4 mit\u00e4 se vaatii ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see t\u00e4h\u00e4n pisteeseen ja miten mink\u00e4kin asian olen toteuttanut. Toivottavasti muutkin vanhat ukkelit kiinnostuvat elektroniikasta jos eiv\u00e4t sit\u00e4 viel\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n

N\u00c4YTT\u00d6JEN SUUNNITTELU<\/h2>\n\n\n\n

Itse saan ajatukseni selke\u00e4ksi parhaiten paperilla. Tietokoneeseen ei kannata koskea ennen kuin on jokin visio mit\u00e4 aikoo tehd\u00e4. Muuten sit\u00e4 havahtuu jonkin ajan kuluttua kun katsoo jotain \u00e4lyt\u00f6nt\u00e4 videota jostain joka ei liity mitenk\u00e4\u00e4n aiheeseen. <\/p>\n\n\n\n

Ruutupaperille on helppo laskea joka merkille paikka ja mik\u00e4 mahtuu mihinkin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isell\u00e4 sivulla olisi kellonaika, l\u00e4mp\u00f6tila ja ajettu aika. Kello olisi isommalla fontilla vasemmalla laidalla, jotta se erottuisi selvemmin ja l\u00e4mp\u00f6tila ja ajettu aika olisi omilla riveill\u00e4\u00e4n oikeassa laidassa. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n voi tehd\u00e4 8 kpl omia merkkej\u00e4 joilla voisi toteuttaa tuon isomman fontin kellolle ja ne riitt\u00e4isi tuohon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toisella sivulla olisi moottorin l\u00e4mp\u00f6tila asteikolla ja lukemalla ilmoitettuna ja sen alapuolella samanlainen kokonaisuus j\u00e4nnitteelle. Puoliv\u00e4lin nurkilla voisi olla suunnilleen normaalit arvot normikelill\u00e4. Kylm\u00e4ll\u00e4 kone v\u00e4h\u00e4n viile\u00e4mpi ja alle puolen v\u00e4lin ja kaupungissa helteell\u00e4 taas toisinp\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4kin 8 omaa merkki\u00e4 mahdollistaisi tuollaisen asteikon tekemisen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kolmannella sivulla olisi seosmittari. Todenn\u00e4k\u00f6isesti toteutan t\u00e4m\u00e4n laajakaista lambda-anturilla. Se olisi sitten valmiina jos joskus innostun t\u00e4m\u00e4n muuttamaan ruiskulla toimivaksi kaasareiden sijaan. En tied\u00e4 riitt\u00e4isik\u00f6 kaasarivehkeelle viisi kohtainen asteikko: Lean, Eco, Stockhiometrinen, Power ja Rich. Varmaan riitt\u00e4isi. Voihan siihen sitten viel\u00e4 laittaa laitaan Lambda-arvon. Passaisikin aika hienosti kun molemmat tarvii sen 5 merkki\u00e4 leveytt\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4kin 8 merkki\u00e4 riitt\u00e4isi isommalle fontille tai voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa kuin kellossa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00f6jen selaus tapahtuisi nappia painamalla, kolmannen j\u00e4lkeen palattaisiin ensimm\u00e4iseen ja kellon saisi asetettua nappi pohjassa virrat p\u00e4\u00e4lle laittamalla. Lambdan\u00e4ytt\u00f6 voisi olla pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 jos se ei saisi sopivaa signaalia analogia pinnille tai olisi kytketty maihin tms.<\/p>\n\n\n\n

Kuinkas siihen sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin. Katsotaan vaihe kerrallaan, miten mik\u00e4kin asia mitataan ja tehd\u00e4\u00e4n kullekin mittaukselle omat funktiot joita on sitten my\u00f6hemmin helppo kutsua ja jos haluaa hifistell\u00e4 niin muokata my\u00f6hemmin. Mutta ensin pikainen katsaus tuohon Unoon jolla on hyv\u00e4 aloittaa kokeilemaan.<\/p>\n\n\n\n

ARDUINO UNO<\/h2>\n\n\n\n

Arduino Uno on tuollainen varsin k\u00e4tev\u00e4 kehitysalusta erilaisten laitteiden rakentelun pohjaksi. Hyv\u00e4\u00e4h\u00e4n tuossa on se ett\u00e4 voit tehd\u00e4 kytkenn\u00e4n koekytkent\u00e4alustalle hyppyjohdoin ja alkaa kehittelem\u00e4\u00e4n koodia omiin tarpeisiisi sopivaksi.<\/p>\n\n\n\n

Uno perustuu Atmega328P piiriin ja rullaa 16mhz kellotaajuudella. 14 i\/o pinni\u00e4 joista kuutta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 analogisina pinnein\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4st\u00e4 piirist\u00e4 voi tehd\u00e4 peruskytkenn\u00e4ll\u00e4 toimivan laitteen ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 osia ja sille piirilevyn. Jonkinlaisen vakavoidun 5V virtal\u00e4hteen se tarvii. Kiteen ja sille kondensaattorit ja muistaakseni 10k vastuksen johonkin pinniin. Sitten voit ohjelmoida mikropiirin Arduino Unoa k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 saa jalallisena ja pintaliitosmallina. Nyt k\u00e4yt\u00e4n jalallista mallia koska niit\u00e4 on itsell\u00e4 hyllyss\u00e4 ja toisekseen saan ne paremmin tinailtua paikalleen. Ehk\u00e4 my\u00f6hemmin teen SMD version.<\/p>\n\n\n\n

LCD-N\u00c4YTT\u00d6<\/h2>\n\n\n\n

Toimiaksen 2×16 merkkinen n\u00e4ytt\u00f6 tarvitsee muutaman pinnin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

1 +5V
2 GND
3 kontrastin s\u00e4\u00e4t\u00f6 10k trimmerilt\u00e4
4 RS -> UNO 12
5 R\/W kytkettyn\u00e4 maihin
6 ENABLE -> UNO 11
7 –
8 –
9 –
10 –
11 D4 – UNO 5
12 D5 – UNO 4
13 D6 – UNO 3
14 D7 – UNO 2
15 Taustavalon +5V
16 Taustavalon GND<\/p>\n\n\n\n

Kannattaa opetella kirjaston k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ensin. Esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy examples kohdasta Arduino IDE:ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

J\u00c4NNITTEEN MITTAAMINEN<\/h2>\n\n\n\n

Arduinon A\/D muuntimelle kelpaa j\u00e4nnitteeksi 0-5V. Moottoripy\u00f6r\u00e4n akussa on taas jotain alle 16V tai ainakin pit\u00e4isi olla. Mitattava j\u00e4nnite pit\u00e4\u00e4 siis laskea alemmas tuohon alle 5V haarukkaan ja sen teen yksinkertaisella j\u00e4nnitteen jakajalla. <\/p>\n\n\n\n

J\u00e4nnitteenjakaja koostuu kahdesta vastuksesta jotka on kytketty maan ja j\u00e4nnitteen v\u00e4lille. Mitattava j\u00e4nnite saadaan vastusten v\u00e4list\u00e4. Jos A\/D muunninta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 10 bittisen\u00e4, se voi saada arvon 0-1023 v\u00e4lill\u00e4, jolloin resoluutio on noin 4.88mV eli 0,00488V. T\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tarkkuudeksi kun valitaan sopivat vastusarvot. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on tarkoitus saada j\u00e4nnite 0,1V tarkkuudella ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 0-20V joten laitoin vastuksiksi R ja R.<\/p>\n\n\n\n

Aikani laskeskeltuani ja kokeiltuani p\u00e4\u00e4dyin vastuksissa arvoihin 150k ja 56k. N\u00e4ill\u00e4 saadaan mitattua reiluun 18V asti, siin\u00e4 vaiheessa on jo jotain pahasti pieless\u00e4 jos akkua tuolla j\u00e4nnitteell\u00e4 latailee.<\/p>\n\n\n\n

Kerroin analogiapinnin arvon 0,0048828125:ll\u00e4 saadakseni pinnille tulevan j\u00e4nnitteen selville. Sitten laskin siit\u00e4 vastusarvoja k\u00e4ytt\u00e4en mitattavan j\u00e4nnitteen kaavalla:<\/p>\n\n\n\n

float jannite = (mitattu * (150+56)\/ 56);<\/p>\n\n\n\n

Tuntuu pit\u00e4v\u00e4n paikkansa ainakin Unon 5V ja 3.3V pinneist\u00e4 mittaamalla.<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4MP\u00d6TILAN MITTAAMINEN<\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4mp\u00f6tilan mittaukseen on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useampaa erilaista anturia. Nyt kuitenkin halpa hinta ja tarvittava tarkkuus johtaa valitsemaan yksinkertaisen PTC tai NTC anturin. N\u00e4m\u00e4 maksaa jonkun 0,05-0,15\u20ac ja muuttavat vastusarvoaan l\u00e4mp\u00f6tilan mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Tietty\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 on havaittavissa tuon j\u00e4nnitteen mittauksen kanssa. P\u00e4\u00e4dyin kuitenkin LM35 l\u00e4mp\u00f6tila-anturiin. Siin\u00e4 jokaista celsiusastetta vastaa 10mV j\u00e4nnite. L\u00e4mp\u00f6tila-alue sopii my\u00f6s tarkoitukseen, eli on -40C – 150C. Kytkent\u00e4 oli my\u00f6s helppoa, +5V ja maa ja keskipinnist\u00e4 saa l\u00e4mp\u00f6tilan mitattua.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytin niit\u00e4 ilman ja moottorin l\u00e4mp\u00f6tilan mittaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

TOSIAIKAKELLO eli RTC (Real Time Clock)<\/h2>\n\n\n\n

Kellon virkaa ajaa DS1307 piiri joka toimii i2C v\u00e4yl\u00e4n kautta osoitteessa 0x68. kide tulee kylkeen ja nappiparisto joka pit\u00e4\u00e4 asetetun ajan noin 10 vuotta. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytt\u00f6 on sin\u00e4ns\u00e4 helppoa. Ajan asettaminen tapahtuu kirjoittamalla tunnit tiettyyn muistipaikkaan ja minuutit toiseen. Sielt\u00e4 niit\u00e4 sitten luetaan joka kierroksella. Kellon pisteiden v\u00e4lkkyminen hoituu sekuntien jakoj\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en. Jos j\u00e4m\u00e4 on 1, pisteet n\u00e4kyy ja jos 0 niin ei n\u00e4y.<\/p>\n\n\n\n

Koodin loppupuolella on funktiot toteutukselle.<\/p>\n\n\n\n

SEOSSUHTEEN MITTAAMINEN<\/h2>\n\n\n\n

Seossuhteita varten l\u00e4hdin selailemaan netti\u00e4 ja l\u00f6ysin jonkinlaisen kaavion josta ilmenee anturilta saatava j\u00e4nnite suhteessa seoksiin. Katsoin lambda-arvot ja selke\u00e4t j\u00e4nnitearvot kaaviosta. Puuttuvia kahden desimaalin arvoja sain jakamalla sopivasti analogiapinnin arvojen v\u00e4lille. Kentt\u00e4kokeet sitten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miten onnistuin.<\/p>\n\n\n\n

OMIEN MERKKIEN SUUNNITTELU N\u00c4YTT\u00d6\u00d6N<\/h2>\n\n\n\n

Merkin koko n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on 5×8 pistett\u00e4. T\u00e4llaisia numeroita olen ajatellut kelloon. Minun mielest\u00e4 niist\u00e4 tuli ihan helkkarin selke\u00e4t, jopa hienot!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nuo min\u00e4 tein ihan Paintilla jolla tein yht\u00e4 merkki\u00e4 varten 5×8 ruudukon harmaalla ja t\u00e4yttelin sitten pisteet niin ett\u00e4 sain kunkin numeron mieleisekseni. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sitten vain t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuon harmaan valkoisella niin se poistuu ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 nuo merkit tuossa edellisess\u00e4 kuvassa. Nuo on mun mielest\u00e4 sen verran selke\u00e4t ett\u00e4 niilt\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siihen seosmittariinkin. Mutta noitahan voi itse tehd\u00e4 mieleisekseen.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kuinka saa nuo kaikki ruutuun kun omia merkkej\u00e4 pystyi suunnittelemaan vain kahdeksan. Juju onkin siin\u00e4 ett\u00e4 nuo sek\u00e4 ne asteikot laitetaan datana taulukkoon josta tarpeen tullen haetaan omille merkeille oma muoto. Toinen hyv\u00e4 puoli tuossa on ett\u00e4 niill\u00e4 voi my\u00f6s animoida numeron vaihtumisen. <\/p>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4inen merkki m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n luomalla taulukko jossa on 8 arvoa, ensimm\u00e4inen on yl\u00e4rivi niin ett\u00e4 kaikki ykk\u00f6set ovat p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja nollat eiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

byte newChar[8] = {
B11111,
B10001,
B10101,
B10101,
B10101,
B10101,
B10001,
B11111,
};<\/p>\n\n\n\n

Taulukon luvut ovat bin\u00e4\u00e4rin\u00e4 jota ilmaisee alussa oleva B-kirjain, mutta itse tykk\u00e4\u00e4n kirjoittaa ne ihan lukuina ja muuttaminen on sin\u00e4ns\u00e4 yksinkertaista. Oikealta p\u00e4in ensimm\u00e4inen on 1, toinen on 2, kolmas on 4, nelj\u00e4s on 8 ja viides on 16. Sitten lasketaan vain yhteen ne joissa on ykk\u00f6nen. Eli edellinen bin\u00e4\u00e4ri taulukko voidaan kirjoittaa my\u00f6s n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

int newChar[8] = {31, 17, 21, 21, 21, 21, 17, 31};<\/p>\n\n\n\n

Laiton numerot alekkain ja tein koodin p\u00e4tk\u00e4n joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hakee tietyst\u00e4 kohtaa ylemm\u00e4n merkin ja alemman sitten sopivasti alempaa.<\/p>\n\n\n\n

sitten vain kerroin aloituspisteen niin ett\u00e4 varsinaisella arvolla kerrotaan aloituspistett\u00e4 sopivasti ja saadaan arvon yl\u00e4osa paikalleen, alempi l\u00f6ytyykin sitten 8 arvoa my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

N\u00c4YTT\u00d6JEN TOTEUTTAMINEN<\/h2>\n\n\n\n

Koodissa on setup luuppi ja sitten toinen luuppi jossa py\u00f6rit\u00e4\u00e4n koko ajan. Tein muuttujan tila joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6 on milloinkin esill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t joista ensimm\u00e4inen on ajossa yleens\u00e4 n\u00e4kyvill\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Eli isolla n\u00e4kyy kellon aika ja pisteet vilkkuvat sekuntien tahtiin. P\u00e4iv\u00e4n lyhenne n\u00e4kyy kellon vieress\u00e4. Oikealla on ilman l\u00e4mp\u00f6tila joka alkaa vilkkumaan kun l\u00e4mp\u00f6tila laskee 2 asteeseen. Silloin tie voi jo olla j\u00e4\u00e4tym\u00e4\u00e4n p\u00e4in ja se varoittaa asiasta sill\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Oikealla alhaalla on ajettu aika l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen . Sekin alkaa vilkkua kahden tunnin kuluttua. Katsoopa nyt millainen aika siihen olisi sopiva. Kai se kahden tunnin j\u00e4lkeen on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pieni tauko ainakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toisella sivulla on akun j\u00e4nnite joka on toteutettu tuollaisella t\u00e4yttyv\u00e4ll\u00e4 palkilla ja numeron\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Sen alapuolella on moottorin l\u00e4mp\u00f6tilan n\u00e4ytt\u00f6. N\u00e4ihin on tulossa viel\u00e4 raja-arvot jolloin esimerkiksi moottorin kuumentuessa liikaa tai j\u00e4nnitteen tippuessa liian alas, vaihtuu n\u00e4ytt\u00f6 automaattisesti t\u00e4nne kiinnitt\u00e4en huomion pieless\u00e4 olevaan asiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Seuraavalta n\u00e4yt\u00f6lt\u00e4 n\u00e4kyy seoksen Lambda arvo ja onko laihalla, ekonomilla, juuri kohdalla, tehoalueella vai rikkaalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

AFR arvon n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraava n\u00e4ytt\u00f6. Se kai on makuasia kumpaa haluaa katsoa. Teen viel\u00e4 sen niin ett\u00e4 jos anturin tulo on kytketty +5V, kyseiset n\u00e4yt\u00f6t eiv\u00e4t ole n\u00e4kyvill\u00e4. Voi olla etten anturia jaksa heti laittaa paikalleen niin sitten ei tarvitse muokata koodia anturin asentamisen j\u00e4lkeen. N\u00e4yt\u00f6t tulevat vain sitten esille.<\/p>\n\n\n\n

NAPILLA VAIHTUVAT N\u00c4YT\u00d6T<\/h2>\n\n\n\n

Napille tein sellaisen funktion jolle voi antaa parametriksi ajan jolloin painallus tulkitaan pitk\u00e4ksi. Silloin funktio antaa arvon 2, alle parametrin oleva painallus on lyhyt ja palauttaa arvon 1 ja jos nappia ei paineta ollenkaan, palauttaa se arvoa 0.<\/p>\n\n\n\n

Sopivasti edellist\u00e4 ja nykyist\u00e4 arvoa vertaamalla saadaan laite tunnistamaan painallukset. Toinen juttu mit\u00e4 odotellaan on napin p\u00e4\u00e4st\u00e4minen pitk\u00e4n painalluksen j\u00e4lkeen. Esimerkiksi kellon aikaa asetettaessa siirryt\u00e4\u00e4n seuraavaan kohtaan, muttei tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ennen kuin nappi on vapautettu v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

KELLON AJAN ASETUS<\/p>\n\n\n\n

Nyt kun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on vain yksi nappi. On hieman ongelmallinen juttu kuinka kellonaika asetetaan. Tietysti sen voisi tehd\u00e4 ykk\u00f6sn\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 painalluksella, mutta ajattelin sen toteuttaa niin ett\u00e4 asetuksiin p\u00e4\u00e4see kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 virran p\u00e4\u00e4lle nappi pohjassa. Silloin se menisi kellonajan asettamiseen.<\/p>\n\n\n\n

UNON KORVAAMINEN ATMEGA328P PIIRILL\u00c4<\/p>\n\n\n\n

Unon tilalle laitan toisen koekytkent\u00e4alustan ja ATMega 328P piirin kiteineen, j\u00e4nnitel\u00e4hteen 7805 regulaattorilla ja koitan saada sen viel\u00e4 toimimaankin.<\/p>\n\n\n\n

Tosiaan muutama ominaisuus viel\u00e4 tuohon ja sen kellonajan asettamisen valikot viel\u00e4 niin eik\u00f6h\u00e4n siit\u00e4 hyv\u00e4 tule.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Osassa 2 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n piirilevyn suunnittelua KiCAD ohjelmalla ja piirilevyjen teett\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Osassa 3 Asennetaan koko komeus moottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4n ja todetaan ajotietokoneen toimivuus.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alun perin mittaristossa on kello ja se ajaa asiansa varsin hyvin. Joskus olen kuitenkin ajatellut mit\u00e4 muuta siin\u00e4 voisi olla. Niinp\u00e4 olen suunnitellut uuden kellon seuraavilla ominaisuuksilla: Kello, l\u00e4mp\u00f6mittari, ajettua aika, j\u00e4nnite, moottorinl\u00e4mp\u00f6tila ja seossuhde. N\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n 2×16 merkkist\u00e4 LCD n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koska sain sellaisen joskus asennettua kellon tilalle. N\u00e4yt\u00f6n pari ensimm\u00e4ist\u00e4 ja viimeist\u00e4 merkki\u00e4 j\u00e4\u00e4 … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Suzuki GSX-1100F ajotietokone OSA 1\/3”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":399,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"status","meta":{"footnotes":""},"categories":[30,10],"tags":[52,45],"class_list":["post-333","post","type-post","status-publish","format-status","has-post-thumbnail","hentry","category-elektroniikka","category-projektit","tag-ajotietokone","tag-suzuki-gsx-1100f","post_format-post-format-status"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=333"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":403,"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions\/403"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mustasaari.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}